Järvi-Suomi vesialueineen edustaa tuhansien järvien maana tunnettua Suomea parhaimmillaan. Tunnetuimpia vesialueita ovat suuret järvet, kuten Saimaa, Pielinen, Puula ja Kallavesi. Isompien järvien lisäksi Itä-Suomesta löytyy lukemattomia muita järviä, jokia ja lampia, jotka mahdollistavat laadukkaat kalastus- ja luontokokemukset.
Tälle laajalle alueelle mahtuu henkeäsalpaavia näköaloja Kolin kansallismaisemista aina Saimaan karuihin luotoihin ja valkoisiin hiekkarantoihin asti. Ehkäpä mukavin tapa tutustua paikalliseen kalastukseen ja luontoon tapahtuu kalastusoppaan kanssa. Koulutetut ja kokeneet ammattilaiset tietävät parhaimmat kalapaikat sekä menetelmät, joilla saalista saadaan erittäin suurella varmuudella.
Järvi-Suomen kalastusmahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset ja vesialueilla esiintyy runsaita kalakantoja. Alue tunnetaan erityisesti hauista, kuhista ja ahvenista. Suurhauen pyytäminen onkin yksi merkittävimmistä syistä suunnata kalastamaan Järvi-Suomeen. Haukia pyydetään etenkin jigaamalla, perhokalastamalla, heittokalastamalla, uistelemalla sekä talvisin pilkkimällä. Järvi-Suomen vesistöissä esiintyy myös ainutlaatuisia makeaan veteen sopeutuneita lohikalojakantoja. Lohikalojen kalastamiselle on asetettu alueellisia, ajallisia ja lajikohtaisia kalastusrajoituksia, jotka on syytä tarkastaa ennen kalastuksen aloittamista.
Kestävä kalastus
Kalakantojen elinvoimaisuuden edellytys on, että kalastaminen asetetaan kestävälle tasolle. Ruokakaloja otetaan sen verran, että kalakannat eivät vaarannu. Lisäksi kalastus kohdennetaan sellaisiin lajeihin, jotka kestävät kalastamista – kalastusrajoitukset ja uhanalaiset kalalajit tulee huomioida omassa toiminnassa. Ammattitaitoiset oppaat kertovat parhaiden kalastusvinkkien lisäksi alueelliset ja ajalliset kalastusrajoitukset, sekä kestävän kalastuksen periaatteista.
Osa kestävää kalastusta on, että ruokakaloiksi valikoidaan keskikokoiset saaliskalat: pienimmät ja isoimmat kalat lasketaan takaisin kasvamaan ja lisääntymään. Joissakin kohteissa kalastuksen ehtona on kaikkien saaliskalojen vapauttaminen. Monella oppaalla on käytössään lajikohtaiset ylä- ja alamitat, joita noudattamalla kalakantoja pidetään elinvoimaisina. Vapautettaville kaloille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä ja ne lasketaan takaisin veteen mahdollisimman nopeasti. Ruokakaloiksi valikoitu saalis tainnutetaan ja verestetään välittömästi nostamisen jälkeen.
Kalastajien tulee huomioida omassa toiminnassaan myös muut kalastajat sekä veneilyn yleiset pelisäännöt. Veneillessä ei saa aiheuttaa tarpeetonta häiriötä muille veneilijöille, eikä esimerkiksi muiden ihmisten rantatonttien läheisyyteen ole syytä mennä kuin hätätapauksessa.
Oppaat huolehtivat, että asiakkailla on tarvittavat kalastusluvat kunnossa. Viehekalastus Suomessa vaatii kalastonhoitomaksun maksamisen, sekä tietyissä kohteissa erillisluvan ostamisen. Erillislupa tarvitaan yleensä virtavesikohteisiin ja vesialueille, joihin istutetaan kalaa.
Kalastuslain osio kalastonhoitomaksusta:
Suomen kalastuslain mukaan jokaisella on oikeus pilkkiä ja onkia sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla veloituksetta. Viehekalastamisen harjoittamiseen tulee maksaa valtion kalastonhoitomaksu. Vuonna 2021 kalastonhoitomaksun hinta on 45€/vuosi, 15€/ viikko ja 6€/päivä. Alle 18-vuotiaat ja 64 vuotta täyttäneet on vapautettu kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, eikä niillä alueilla, joilla kalastaminen on kielletty jonkun muun säännöksen nojalla.
Lisätietoja vaadittavista kalastusluvista saa verkostomme yrityksiltä, sekä https://www.eraluvat.fi/.
