Ylivoimaisesti suosituin kalastusmuoto Suomessa on onginta. Onginta on helpoin tapa aloittaa kalastusharrastus ja myös helpoin keino saada vapavälinein saalista. On olemassa erilaisia ongintamuotoja: perinteinen onginta teleskooppi- tai puuvavalla, pohjaonginta, kelaonginta ja täkyonginta. Tässä tekstissä esitellään perinteistä ongintaa.
Melkein jokainen on käynyt ongella jossain vaiheessa elämäänsä. Onginta on Suomessa jokamiehen oikeus. Lähtökohtaisesti ongintaan ei vaadita kalastusluvan eli kalastonhoitomaksun maksamista keneltäkään, ellei sitä erikseen jossain kalastuskohteessa vaadita. Onkimista pystyy harrastamaan melkein missä vain ja ongintavälineistön pystyy hankkimaan edullisesti.
Särkikalat (mm. särki, lahna, pasuri, säyne, sorva, salakka) ovat ahvenen ohella yleisimpiä onginnan saaliskaloja. Särkikaloja on helppo houkutella paikalle mäskäämällä (=ruokkimalla) ongintapaikkaa etukäteen ja onginnan aikana. Särkikaloja ei valitettavan usein arvosteta tarpeeksi, vaikka niistä saa valmistettua erinomaista ruokaa ja ne tarjoavat jännittäviä kalastuskokemuksia. Isokokoiset suutarit, säyneet, ruutanat, karpit ja lahnat tarjoavat voimakkaan vastuksen onkivavan päässä. Näiden kalojen saaminen vaatii monesti myös mäskäämistä.
Ongintaan kuuluu osata käsitellä onkivapaa ja muuta onkivälineistöä oikein ja turvallisesti, painottaa koho oikein, laittaa syötti koukkuun, säätää kohon paikkaa siimassa oikeaan ongintasyvyyteen pääsemiseksi, irrottaa kala koukusta, saaliin asiallinen ja kunnioittava kohtelu, ruoaksi otettavien kalojen perkaaminen.
Välineistö
Onkivapoja on tarjolla monenlaista: lyhyestä pitkään, halvasta kalliiseen, lasikuitua ja hiilikuitua. Pienten kalojen ongintaan onkivavaksi riittää mainiosti 3-4 metrin edullinen teleskooppinen lasikuituvapa. Jos tavoitellaan isompaa onkikalaa tai herkempää ongintatuntumaa, niin onkivapaan kannattaa satsata jo hieman enemmän.
Siiman, kohon ja koukun täytyy myös olla ongittavan kalan koon mukaan. Hyvänä yleissiimana pääsiimaksi toimii 0,16 – 0,20 mm monofiilisiima. Jos tapsisiimaa halutaan käyttää, niin tapsina käytetään hieman pääsiimaa ohuempaa monofiilisiimaa. Koukun on syytä olla kemiallisesti teroitettu ja ohutlankainen. Myös syötti on valittava ja osattava asettaa oikein aina kohdekalalajin mukaan. Syöttinä käytetään kohdelajin mukaan matoa, kärpäsen tai surviaisen toukkaa, säilykemaissia tai taikinapalloa.
Onkipaikkana parhaita ovat kasvillisuuksien reunat ja sisäosat, vedenalaiset rinteet, karikot, vedenalaiset uomat, niemien kärjet ja siltojen aluset.
Ota siis onkivapa käteen ja lähde ongelle nauttimaan suomalaisesta luonnosta ja järvimaisemasta!
